Sooq taamaassaanga …

Allanngornavianngilaq …

Nalinginnaasumik inuuneqalernavianngilanga …

Eqqarsaatit taamaattut ilisaraagit?

Kisimiinngilluinnarputit. Nunarsuaq tamakkerlugu inuit 280 mio.-it sinneqartut annilaanganermik sorsuuteqarput.

Tusaalaarilli:

Allanngorsinnaavoq. Inuit tuusintilikkaat illit sioqqullutit annilaanganermik sorsuuteqarput- pitsaanerulerlutillu. Annilaanganerup inuunermik aqutsisuunani iliuuseqarfiginissaa amerlasuunit ilikkarneqartarpoq. Massakkorpiaq annilanganeq pillugu ilisimasassanik siunnersorneqarnissamillu ujartuinikkut eqqorluinnartumik iliuuseqarputit.

Annilaanganeq sunaana?

Siullertut pingaarnertullu ilisimassavat annilaanganerup pissusissamisoornera. Annilaangaleraangavit siooranartorujussuartut misinnartaraluaq, uloriananngilaq.

Akerlianilli sioorasinnaanngikkuit imal. annilaangasinnaanngikkuit aatsaat navianarsissasoq oqartoqarsinnaavoq. Taava immaqa nannumik eqitaarisinnaaninnik imal. nuannariinnarlugu atuarfiup qaani allunaasakkut pisunniarlutit isumataarsinnaavutit. Allatut oqaatigalugu annilaanganeq pingaaruteqarpoq. Taassuma paarivaatigut navianarsinnaasunullu illersorluta.

Annilaanganeq inuunermi avaqqunneqarsinnaanngilaq. Tarnip pissusaanik immikkut ilisimasallit aperigukkit, tunngaviusumik misigissusaavoq nuannaarnertut, kamannertut narruginninnertut nikallunganertullu ittoq.

Annilaanganeq akeranngoraangat

Inuilli ilaannut annilaanganeq aqunneqarsinnaajunnaartarpoq. Ikiortaanani killiliilluni, inuuneq ajornakusuulersillugu akeranngortarpoq.

Immaqa annilaangalersinnaanerit siooragalugu arlaannut pisunulluunniit ornigunnaveersaalerputit. Immaqa ernumassutit nukissannik tilligarpallaalerput, immaqaluunniit piumasaqaatit arlaat eqquutsinneqarpata aalajangersimasunik taamaallaat suliaqarsinnaallutit, imminut oqarfigisarputit. Ass. aatsaat aappaqarlutit pisiniarfiliarsinnaallutit.

Qujanartumik imminut paariniarlutit iliuuserisinnaasarpassuaqarputit. Alloriarnerlu siulleq tassaavoq ilisimasanik pissarsiorneq siunnersortissarsiornerlu.

Ass. annilaanganerit assigiinngitsut, ataani annertunerusunik ilikkagaqarfigisinnaavatit. Imal. Mindhelper.gl -imi annilaanganeq pillugu qarasaasiakkut akeqanngitsumik neqerooruterput  misilissinnaavat. Ataani videomi qarasaasiakkut neqerooruterput annertunerusunik paasisassarsiorfigiuk.

Annilaanganerit assigiinngitsut tallimat

Annilaanganeq inuit ataasiinnaasutut oqaluuserigajuppaat. Annilaanganerilli assigiinngillat. Nalinginnaanerpaat tassaapput:

Annilaanganermut ersiutaasartut

Annilaanganeq assigiinngitsorpassuartigut takuttarpoq. Aaku ersiutit nalinginnaanerpaat:

• Ingasattunik ernumassuteqarneq
• Eqqissisimannginneq- timimi niaqqumilu
• Uissannguneq
• Meriannguneq
• Kiakkertarneq
• Toqqissiveqannginneq
• Nukiit sukasimanerat
• Ukkassilluarsinnaannginneq
• Eqqarsaatit kaaviinnartut
• Piviusuunngitsutut misigineq
• Uummammik kassuttoorneq
• Sinnarliorneq
• Qasoqqaneq
• Sajunneq
• Akulikitsunik ikkattumik anersaartorneq
• Assaat, sigguit ammillu kakikkaalunnerat

Ersiutit arlallit ilisaraagit?

Siullermik eqqaamajuk: Ersiutit arlallit ilisarigaluarukkilluunniit annilaanganermik nappaateqarninnik isumaqartariaqanngilaq.

Immikkoortunili arlalinni imminut ilisariguit tamannalu piffissami sivisujaami atuussimappat, taava arlaannik oqaloqateqarnissat pingaaruteqarpoq. Annilaanganeruppat annilaanganerunngippalluunniit, suna pillugu taamaannerit ilisimanagu, taama misigissanngilatit.

Annilaanganerup pitsaalinissaanut iliuuseqarfiginissaanullu siunnersuutit pitsaasut aqqaneq marluk

Annilaanganeq ajornakussorsinnaagaluaq, annilaanganerup oqinnerulaalersinnissaanut iliuuseqartoqarsinnaavoq. Siunnersuutinik pitsaasunik aqqaneq marlunnik, ulluinnarni illit nammineq misilissinnaasannik katersivugut.

1. Annilaanganeq suunersoq paasiniaruk

Annilaanganeq siooranartorujussuartut misinnarsinnaavoq- eqqarsaatitai timimilu malugisat. Annilaanganerli uloriananngilaq, iluaappoq uloriananngilarli. Oqinnerulersiguk.

Annilaanganerit ilisimanerujartortillugu siooranarnera annikilliartorajuppoq. Qarasaasiakkut akeqanngitsumik neqeroorutitsinni: Annilaanganerit oqinnerulersiguk annilaanganeq suunersoq, timimi qanoq pisoqarnera, illillu nammineq qanoq iliorsinnaanerit paasissavat.

2. Ilungersortitaaneq annikillillugu imminullu isumassorneq annertusillugu sungiusarit

Ilungersoruit sukasimaguillu, suut ulorianarnerusutut paasisinnaassavatit. Taamaammat imminut paarinissat eqqaamajuk ulluinnarnilu ilungersornaveersaarnissamut sungiusarlutit.

Oqaatiginissaa iliuuseqarnissamit ajornannginnerusinnaasoq nalunngilarput. Annilaanganeq misigalugu ilukkut isornartorsiorneqarnermik: ‘Suna pillugu iliuuseqarnialaanngilatit?!’ eqqortittoqarsinnaavoq.

Kisianni hej, taama misigiguit, imminut paarilluarnissannik ilinniarnissat pitsaasuuvoq. Timigissarluni qasujaallisarsinnaanertulli imminut isumassornissaq aamma sungiusarneqarsinnaavoq. Isumassarsiassarpassuit imminut isumassorneq pillugu allaaserisami pissarsiarisinnaavatit .

3. Anersaartoriaatsit pisariitsut atorlugit imminut eqqissisarit

Mattuttut arnallu nunap pissarititai atorlugit nakorsaasartut ukiuni tuusintilinni ilisimavaat: Anersaartornikkut imminut eqqisisarsinnaavutit. Minutsit marluinnaat atorlugit amerlasuut allannguummik malussartarput.

Aaku anersaartoriaatsit pisariitsut marluk ullumikkut misilisinnaasatit.

4. Maanna inuunermut akuersaarneq sammiuk ‘eqqarsaatillu eqqarsaataannaanerannik’imminut eqqaasillutit

Inuunermut akuersaarneq qulequtsiullugu periuseq Mindfulness annilaanganermik sorsuuteqartut amerlassut iluaqutigisarpaat. Eqqarsaatit ilungersunartut sungiusarnerit annikillisittarpaat. Taamaakkaluaq takkuppata tiguartinnginnerussaatit.

Immaqa ilinnut aamma naleqqussinnaavoq? Uani inuunermut akuersaarneq tunngavigalugu sungiusarneq pisariitsorujussuaq ullumikkut misilissinnaavat.

5. Eqqarsaatit oqimaatsut kaaviinnaleraangata allamik ukkassigit

Immaqa una nalunngilat: Eqqarsaat ernumanartorluunniit takkuteriataarpoq. Taanna ernumassummik nutaamik pilersitsivoq taava ernumassuterpassuit amerliartuinnartut takkussuutilersarput. Taamaattoqartillugu silatusaarnerugajuppoq eqqarsaatit allamut saatinnissaat.

Eqqarsaatit takkussuutilernerat allamut saasaallaqqissutsimik piumasaqaatitaqarpoq.

Qanorpiaq iliornerit apeqqutaanngilaq. Nuannarigukku imal. ilinnut iluaqutaappat naammaqaaq. Mobilinni Candy Crush pinnguariuk. Pisuttuarit. Imal. nuersakkat tujuulussuaq nangiguk. Akuttunngitsunik eqqarsaatit oqimaatsut allamut saakkuit kigaatsumik qaangiukkiartornerat paasissavat.

Siunnersuutissaq tassaavoq, eqqarsaatitit niaqqunni kaaviinnalerpata, puupassaarisinnaasutut nalunngisatit tallimat ingillutit allannissaat. Ajornanngippat ilinnut eqqissinartut imal. isumaginnartut.

6. Timivit immikkoortukkuutaarlugu qasukkartikkiartuaarneragut imminut eqqissisarnisat ilinniaruk

Matumani tunuliaqutaasutut isumassarsiaq ajornaatsuuvoq: Timit immikkoortukkuutaarlugu misissussavat. Siullermik nukitit sukassavatit. Taava sukasimatilaariarlugit qasukkatissavatit.

Kingunera: Eqqississaatit.

Taava timit qasukkarsimanermik sukasimanermillu eqqaasissavat. Minutsini 13-ini nassuiaanneqarlutit nukinnik qasukkarsaaneq uani misiliguk.

7. Annilaanganerit tulleriiaakkamik unammilleruk

Sunnertinneq tusarsimaviuk? Taanna tassaavoq annilaanganermut katsorsaariaatsit nalinginnaanerpaat kinguneqarluarnerpaallu ilaat.

Naatsumik oqaatigalugu sunnertinneq tassaavoq ilinnik annilaangalersitsisartumik annikitsukkuutaarlugu sunnertinneq. Periuseq uani annertunerusunik paasisassarsiorfigiuk: Sunnertinneq: Imaaliornikkut annilaanganerit tulleriiaaralutit ajugaaffigissavat

8. Timigissarnikkut annilaanganerit annikillisiguk

17.000-ersiarlugu tusareersimassajunnarsivat, maannalu tusaqqilerpat: Timigissarneq ilinnut annilaanganinnullu iluaqutaavoq. Arsaannissaq, qitigiarnissaq imal. qimmip aneerunnissaa toqqarukku, apeqqutaanngilaq.

Inuimmi silatuut paasisimavaat akuttunngitsunik timigissartaruit, timivit ilungersualersarnerup/ stress-ip hormon-iinik pilertornerusumik arrortitsisarnera. Timigissarninni adrenalin timinni atussavat – tamatumalu peqatigisaanik qaratsanni endofinit annertuut aniatinneqassapput. Endorfinit nuannaalersitsisarmata iluarusutsisisarmatalu, timitta nammineq iluarusutsitsisuinit aamma taaneqartarput. Taamaammat timigissarneq aamma amerlasuunut annilaanganermik annikillisitseqataasinnaavoq.

9. Naammatillutit sinittarit (Innersuussut: nal. ak. arfineq pingasut qulillu akornanni, 13-it 20-illu akornanni ukioqaruit)

Inuusuttutut unnuit tamaasa nal. ak. arfineq pingasut qulillu akornanni sinittariaqarputit. Annilaanganeq sorsuutigigukku naammatsillutit sinilluartarnissat immikkut pingaaruteqarpoq. Taamaaliornikkut ullormmut unammilligassanut nukissaqarnerussaatit.

Annilaangasut amerlasuut unnukkut sinilerniarneq ajornartorsiutigisarpaat. Immaqa eqqarsaatit niaqqumi kaaviiaarput. Immaqaluunniit timi eqqissiveqanngitsutut misinnarmat eqqissisinnaanngilatit.

Sinilerniarnerit ajornartorsiutigigukku qujanartumik iliuuserisinnaasatit annertupput. Allaaserisatsinni pissarsiassannik isumassarsiassarpassuaqarpoq “Sinilerniarneq ajornartorsitigaajuk? Qanoq iliorsinnaaninnut siunnersuutit pitsaasut aqqaneq marluk pissarsiarikkit”

10. Ulloq pilersaarusioruk – aninissallu aalajangiusimajuk

Annilaangasut amerlasuut imminnut mattuttarput. Imaanngitsoq allanik ilaqarusunnginnamik- annilaanganerulli akornusermatik.

Aap nalunngilarpummi iliuuseqarnissamiit oqaatiginera ajornannginnerujussuartut immaqa nipeqarsinnaasoq, ima oqarangatta: Aninissat eqqaamallugu. Allanik ilaqarnissat eqqaamallugu.

Taamaakkaluaq pingaaruteqarluinnarpoq. Taamaanngippat eqqarsaatit misigissutsillu oqimaatsut inituallaaleriaannaapput.

Amerlassunut pitsaasuuvoq ullormut pisussanut pilersaaruteqarnissaq. Taamaaliornikkut inigisamiit anisarput ulluinnaallu pilersaarutaasutut ingerlallugit– aamma ajornakusoortutut misinnarpata.

Maanna ullormut pilersaarusiornissamut isumassarsianik pingasunik pissarsissaatit:

1. Unnukkut, aqagumut pisussanut pilersaarusiorit. Taamaaliorneq ullaakkut nukissaqarfiginiarnissaanniit ajornannginneruvoq. Sinilertinnallu eqqarsaatikkut eqqississutigisinnaavat.
2. Ulloq agguataaruk ass. ullaap tungaa, ualikkut, unnukkullu. Taamaaliornikkut qaqugu sulerinissat paasilertoruminarnerussaaq.
3. Unillatsiartarnissat eqqaamallugit. Allaqqaammut pilersaarusiorninni angusaqarniapiloorpallaarsimanerit immaqa paasissavat. Tassalu angumerisinaasannit annertunerusunik pilersaarusorsimallutit. Taamaammat ullut tamaqqinnaasa qasuersaarnissamut unillatsiartarnissamullu piffissalliinissap eqqaamanissaa pingaaruteqarpoq.

11. Ilungersunartuni eqqissisaatigisinnaasannik eqqaamassutissannik marlunnik sanagit

Annilaanganeq takkukkaangat qarasaq sulilluarunnaartarpoq. Tamanna pissusissamisoorluinnarpoq. Ilaasa imminnut eqqaasitsissutissanik annikitsunik allattarneq iluarisarpaat. Tassalu eqqissisimatillutit nalunngisatit pillugit allatat eqqaasitsisussat – immaqali annilaangaleruit puigugasatit. Eqqaamasassatut allatassat makkuusinnaapput:

• Iluaakkaluaqisoq annilaanganeq uloriananngilaq.
• Annilaanganeq takkuttarpoq, annertusisarpoq, annikillisarpoq peeruttarlunilu.
• Tarnikkut napparsimanialinngilanga imal. aqussinnaajunnaalinngilara.
• Annilaanganera inuit allat takusinnaanngilaat.
• 100%-imik aqutsisariaqanngilanga.

12. Qanoq innerit pillugu avatangiisinnik oqaloqateqarit

Ukiut amerlavallaat annilaanganeq kisivit pigisimavat. Ikinngutitit qanoq inninnik oqaluttuukkukkit qanoq eqqarsarnissaat, qanorlu qisuariarnissaat immaqa annilaangagaat? Taamaanneq pissusissamisoorluinnarpoq. Oqaluuserinissaa ajornakusoorpoq. Taamaakkaluaq taamaaliornissaq isumassarsiatsialarujussuuvoq.

Inuit avatangiisitit, qanoq innerit nalunngikkunikku tapersersuisinnaanerussapput paasinninnerusinnaallutillu. Nalunngilarpulli oqaluuserinissaa ajornakusoorsinnaasoq. Qanoq ilillutit oqaluuserisinnaanissaa allaaserisatsinni annertunerusumik paasisassarsiorfigisinnaavat: Angajoqqaavit oqaloqatiginissaannut nassuiaat- ajornartorsiutitillu pillugit avitseqatigiinnissamut patsisaasut pitsaasut arfinillit.

Annilanganeq: Eqqaamasassatit pingaarnerpaat pingasut…

Annilaangaguit kisimiinngilatit. Nunarsuaq tamakkerlugu inuit 280 mio. sinneqartut annilaanganermik ilungersuuteqarput.

Annilaanganeq iperarsinnaavat. Ilaasa qaangivittarpaat. Allat annilaanganerup inuunerminni inituallaarunnaarsinnissaa ilikkartarpaat

Piaartumik ikiortissarsioruit annilaanganeq nalinginnaasumik katsorsaruninarnerussaaq. Taamaammat ikiortissarsiniarlutit nangaaqinak.

Ikiorneqarsinnaaffitit/tapersersorneqarsinnaaffitit tallimat

Annilaangaguit qanoq innerit allanut oqaluuserissallugu pingaaruteqarpoq. Annilaanganermi piaartumik ikiortissarsiguit katsorsaruminarnerussaaq. Kikkut ikiortissarsiarinissaannut aaku siunnersuutit tallimat

1. Angajoqqaatit imal. qanigisatit allat qanoq inninnik oqaluttuutikkit

Ikinngutivit angajoqqaavillu qanoq innerit nalunngilaat? Taamaanngippat taakku aallarniutigilluarsinnaavatit.

Ajornartorsiutinik avitseqateqarneq, nalorninaallisitsinerulaalersinnaavoq. Ilunni qanoq pisoqarneranik oqaasertaliineq oqiliallannarajuppoq, tamatumalu peqatigisaanik oqimaatsorsiornermi tapersersorteqarneq iluarpoq. Qujanartumik ikiortissarsioraanni, inuit amerlanersaat ikiuukkusuttaqaat.

Oqaloqateqarnissap qanoq aallartinnissaa pillugu nassuiaatitsinni: Angajoqqaannik oqaloqateqarnissamut nassuiaat- ajornartorsiutinnillu avitseqateqarnissannut patsisaasut pitsaasut arfinillit, siunnersorneqarit.

2. Atuarfinni ilinniarfinniluunniit ikiorneqarit

Atuarfinni amerlasuuni ilinniartitsisoqarpoq, meeqqerisoqarpoq imal. perorsaasoqarpoq atuartut artorsaateqarpata tapersersuinissamut piareersimasunik. Illit immaqa ilinniartsisoqarputit iluarilluakkannik? Taamaappat taanna pissarsiariuk. Inuit ikiuukkusutarput.

3. Ilinniartunut Siunnersuisarfimmi ikiorneqarit

Ilinniartuuit? Ilinniartunut Siunnersuisarfimmi kisimiillutit arlaliullusiluunniit akeqanngitsumik siunnersortissinnaavusi. Annilaangaguit allanilluunniit unammilligassaqaruit siunnersorneqarnissarlu pisariaqartikkukku, tarnikkut katsorsaasut tarnillu pissusaanik immikkut ilisimasallit pikkorissut ikiornissannut piareersimapput. Ilinniartunut Siunnersuisarfimmit neqeroorutit uani annertunerusumik paasisassarsiorfigikkit.

Ilinniartunut Siunnersuisarfiup immikkoortuiniut ungasissumi najugaqarpit? Ajornartorsiutaanngilaq! Qarasaasiakkut siunnersuisartumik oqaloqateqarsinnaavutit.

4. Oqaloqateqarnissat pisariaqartippiuk? Tusaannga attavigiuk

Oqaloqateqarnissat allaqateqarnissalluunniit pisariaqartikkukku, Tusaannga oqarasuaatikkut imal. sms- erlutit attavigisinnaavat. Tusaannga-mi siunnersuisartut ikiorniarlutit piareersimapput– ajornartorsiutit annikippata annertuppataluunniit. Kinaasutsit isertuunneqassammat toqqissillutit attavigisinnaavatit. Tusaannga-p nittartagaa, una aqqutigalugu, annertunerusunik paasisassarsiorit .

Tusaannga attavigiuk
Oqarasuaat: 801180
SMS: 1899

Ammasarfii:
Tusaannga ullut tamaasa ulloq unnuarlu ammavoq.

5. Peqqinnissaqarfik attavigiuk

Annilaanganermut ersiutitit peqqissutsinnut ulluinnarnilu inuuninnut ajoqutaasutut misigigukkit, Peqqinnissaqarfimmut saaffiginnissinnaavutit. Ass. inigisanniit anisinnaajunnaaruit. Peqqinnissaqarfimmut attaveqarlutit nappaammut ersiutitit oqaluttuarikkit, taava ilinniagalik peqatigalugu, Peqqinnissaqarfik aqqutigalugu ikiorneqarnissaq ilinnut iluaqutaassanersoq paasiniassavarsi.

Annilaanganeq oqinnerusumik atorsinnaajumallugu qarasaasiakkut neqerooruterput aamma alakkaruk

Annilaanganeq ilikkagaqarfiginerusinnaavat annilaanganerullu iliuuseqarfiginissaanut qarasaasiakkut neqeroorutitsinni periusissanik aalajangersimasunik pissarsillutit: Annilaanganerit oqilisaavigiuk.

Qarasaasiakkut neqeroorutitsinni peqataasut ilaat ass. ima oqarpoq: “Videoni aqutsisup oqaatiginneriaasaa iluarinarluinnarpoq. Taassuma pinaveersaarinerup iliuuseqarfiginissaanut sapiissuseqalersippaanga.” Annilaanganeq pillugu qarasaasiakkut neqeooruterput aallartiguk. Akeqanngilaq kinaassuserlu isertuunneqarluni.