Angajoqqaannik oqaloqateqarnissannut nassuiaat – ajornartorsiutinnik allanut avitseqateqarnissamut patsisaasut pitsaasut arfinillit
Ajornartorsiutit ulluinnarni annertuumik eqqarsaatigisat imal. ernumassutigisat pillugit angajoqqaat oqaloqatiginissaat ajornakusoortippiuk? Kisimiillutit immaqa pisariaqanngitsumik ernumassutigigajuppigit? Peqqinnerulerniarlutit oqaloqatigiinnerit ajornakusoortut qanoq iliuuseqarfiginissaat uani atuaruk.
Inuuneq ilaatigut ajortarpoq. Immaqa peeqqannit qimanneqaqqammerputit. Immaqa eqqunngitsutut misigisannik iliorputit. Immaqaluunniit ulluni makkunani suut tamarmik nuanniitsutut misinnarput.
Taamaalinerani inuit allat piasariaqartinnerpaavatit. Qanigisatit. Ilaannili ikiortissarsiorniarneq- qanikkaluaqisoq- ajornakusoortarpoq.
Amerlassut angajoqqaaminnik oqaloqateqarnissamut nangaasarput. Immaqa qanoq qisuariarnissaat isumaliutigaat: Kamassappat, aliasussappat imal. pakatsissappat? Ullumikkut inuusuttuuneq ilumut ilisimavaat?
Taamaammat amerlasuut ajornartorsiutitik kisimiillutik annertuumik eqqarsaatigilersarpaat/ernumassutigilersarpaat. Oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsingaaraluarlutik.
Illit immaqa aamma taamaapputit?
Nassuiaammi uani, qanoq ilillutit angajoqqaallu oqaloqatigiinnerit ajornakusoortut aallartissinnaanerannut siunnersorneqassaatit. Ataani allaaserisami suna pillugu ajornartorsiutinnik avitseqateqarnissannut pitsaasunik arfinilinnik siunnersorneqassaatit.
Sammisat ajornakusoortut pillugit angajoqqaatit ima oqaluutissavatit
1. Suna oqaluusererusunnerlugu paasiniaruk
Alloriarneq siulleq tassa angajoqqaannut suut oqaluusererusunnerisa paasiniarnissaa. Sapinngisamik paasilluarneqarsinnaaqqullutit ajornartorsiutivit qanoq nassuiarnissaa eqqarsaatigilaarallaak. Iluaqutaassappat eqqarsaatitit pappiaqqamut oqarasuaatinnulluunniit allassinnaavatit.
Eqqarsaatit allannerisa iluaqutitai tassaapput:
- Eqqissillutit piareersarsinnaanerit.
- Eqqarsaatinnik ataatsimut takunnissinnaanissat.
- Ajornartorsiutinnut aaqqiissutissat takusinnaanerunissaat.
- Oqiliallattutut misigisinnaanerit.
Ajornartorsiutit pillugu internetsikkut quppernernik pitsaasunik nassaarsimaguit angajoqqaannut takutinnissaat aamma isumassarsiatsialaasinnaavoq. Taava ajornartorsiutit pillugu annertunerusunik paasiniaasinnaapput– immaqalu paasilluarnerullutit.
2. Angajoqqaavit arlaat marluutillugilluunniit oqaloqatigerusinnaanerat isumaliutigiuk
Ajunngilluinnarpoq iluarinerugukku aallarniutitut anaanat ataatalluunniit oqaluukkukku. Immaqa marluutikkukkit pikkunarpallaassaaq. Immaqaluunniit arlaata oqaloqatiginissaa ajornannginnerutippat.
Ilinnut suna pitsaanerussanersoq isumaliutigiuk.
3. Isumaqatigiissusiorit piffissamillu toqqaallutit
Ass. anaanat ataatalluunniit atuarninni nalunaarfigisinnaavat, aperalugu ullup ingerlanerani piffissaqarnersoq. Taava nalussanngilat isumaqatigiissuteqartusi oqaloqatigiinnissarlu kinguartittariaqassanngilat.
4. Sumiiffissaq eqqortoq nassaariuk
Ajornakusoortunik oqaluuserinninnissaq ilaanni ajornannginnerusarpoq akornusersorneqanngikkaanni. Ass. pisuttuarluni oqaluunneq periarfissaavoq– pisutsilluni oqaluunneq ingerlalluarajuppoq.
5. Ilinnut ajornakusoornera oqaatigiuk
Taama misigiguit toqqaannartumik oqaatigiuk. Oqaluttuariuk oqaluuserinissaat ajornakusoortikkit. Ass. ima aallartigit:
”Ataata, oqaatiginissaa ajornakusuulaaraluarpoq, kisianni …”
Oqaatiginissaa ajornakusoortutut misigigukku pissusissamisoorluinnarpoq.
6. Siulleq iluatsinngippat pilersaarut: Angajoqqaatit allakkatigut nalunaarummik nassikkit imal. allaffigikkit
Qanoq innerpit angajoqqaannut oqaatiginissaa ajornakusoortippiuk?
Taava tamatumunnga taarsiullugu isumaliutigiuk, aallarniutitut allakkatigut nalunaarfiginissaat imal. allaffiginissaat, ajornartorsiutinnillu oqaluttuutilaarnissaat. Pingaarnerpaaq tassa angajoqqaannut attaveqarnissat ikiorsinnaaniassammatsit.
Angajoqqaatit oqaloqatigineqarsinnaanngillat?
Angajoqqaatit oqaloqatigineqarsinnaanngippata, taava eqqaamajuk allamit ikiorneqarsinnaagavit. Ass.:
- Toqqissinartitannik oqaloqateqarneq. Taanna tassaasinnaavoq timersornermi sungiusaasoq, ilinniartitsisoq nuannarilluakkat, ilaquttat alla imal. ikinngutigilluakkat.
- Kinaassuseq isertuullugu oqarasuaatikkut sms-erluniluunniit siunnersuisarfimmut Tusaannga-mut attaveqarneq.
- Ilinniartuuguit akeqanngitsumik Ilinniartunut Siunnersuisarfimmi tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqarsinnaavutit
Eqqamajuk: Pingaarnerpaavoq ajornartorsiutit kisimiillutit pigissanninnakkit.
Sooq?
Nipangersimanerpit suut tamaasa ajornerulersikkajummagit. Eqqarsartuaruit ajornartorsiutitit annertusigaluttuinnarsinnaapput. Nalinginnaasumik aniatitsinikkut ajunnginnerujussuanngussaatit. Naqitsineq annikillillugu.
Taamaammat allanik oqaloqateqarit. Eqqarsaatitit misigissutsitillu oqaasertalikkit – taakkulu isummersuutaat pissarsiaralugit.
Aaku ajornartorsiutinnik, unammilligassannik, eqqarsaatinnik misigissutsinnillu inunnik avatangiisinnik avitseqateqarnissamut patsisissat pitsaasut arfinillit.
Ajornartorsiutinnik avitseqateqarnissannut patsisissat pitsaalluinnartut arfinillit
1. Kisimiippallaartutut misigiunnaassaatit – nutaanillu ilikkagaqarlutit!
Eqqarsaatit nammineq pigiinnaraanni kiserliornartorujussuusinnaavoq. Ajornartorsiutitit allanut oqaatigigukkit kisimiinngilluinnarnerit misigigajussavat. Immaqa inuit avatangiisitit aamma taama misigisaqarsimapput imal. taamaaqataa misilissimavaat. Iluarinarpoq.
Tamatuma saniatigut allat misilittagaat ilinniarfissaalluarput. Taakku qanoq ililllutik ajornartorsiutitik aaqqiivigisimagaat tusarlugu, illit nammineq qanoq iliorsinnaaninnut isumassarsissaatit.
2. Ilinnut oqinnerulissaaq/-laalissaaq
Ajornartorsiutit kisimiilluni pigigaanni annertusiartuinnartarput. Ajornartorsiut eqqarsaatigiuarukku, eqqarsaatit nuanniitsut annertusisinnaapput. Naggataagut ajornartorsiut paasiuminaalluinnalissaaq.
Ajornartorsiutit qanorluunniit atsigigaluarpat, allanik avitseqateqarnerup ajornartorsiutitut misigisat taassumalu aaqqiiviginissaa oqilisissagaa, qularnanngilaq. Siusissukkut allanut oqaatigigukku pitsaanerpaassaaq.
3. Ajornartorsiutit paasisaqarfigissavat
Misilinnikuuiuk soorlu ajortoqartoq misigalugu sunaanersorli nalullugu? Allamut eqqarsaatinnik misigissutsinnillu oqaluttuarnikkut, suna nanertisimassutigalugu ajornannginnerusumik paasisinnaavat. Aqqutaani aappat aperisassaaq, taakkulu ajorartorsiutit sunarpiaanersoq paasiniarlugu ikiorsinnaavaatsit.
4. Ajornartorsiutivit aaqqiiviginissaanut isumassarsisinneqassaatit
Ajornartorsiut aaqqikkuminaappat eqqarsaatit taakku kaavittualersarput nikeriarfiunatik. Ajornartorsiutinnik avitseqateqarnikkut aaqqinnissaannut pitsaasunik isumassarsitinneqarsinnaavutit. Qaratsat marluk ataasimiit eqqarsarluarnerugajupput.
Misigigajussavat immaqa illit nammineq aaqqiissutissaqarlutit, suunersoq paasiniarlugu allanit ikiorneqarnissat atorfissaqartillugu.
5. Atorfissaqartitannik ikiorneqarsinnaavutit
Inuit ilaat isumaqarput suut tamaasa namminneq isumagissallugit, ikiortissarsiniarnerlu sanngiinnermut ersiutaasoq. Tamattali ajornartorsiutitta aaqqiivigineqarnissaannut ikiorneqarnissaq pisariaqartipparput. Tamatta ikiortissanik pisariaqartitsivugut! Inuit allatut eqqarsartut allanillu piginnaasallit – soorlu Batman-ip inuunerup nalinginnaanerusup attatiinnarnissaanut kiffani Alfred amma atorfissaqartikkaa. Superman-ilu Lois Lane-imit ikiorneqartoq.
6. Inunnut allanut qaninnerusumik attaveqalissaatit
Inunnut allanut tatiginninnerit takutissavat ammasumik imminut oqaluttuariguit ajornartorsiutitillu oqaluttuarigukkit. Taamaaliornikkut imminnut oqaluttuaralutik tatiginninnertik takutikkusulersinnaavaat. Taamaammat allat tatigalugit oqaluttuukkukkit, ikinngutinnut, angajoqqaannut qatanngutinnullu attaveqarnerpit nukittorsarnissaanut tunngatillugu, pitsaasumik alloriarsinnaavutit.
Ajornatorisutit oqaluuserisinnaasimaneri ikiortissarsiorsimaneralu inuuninni iliuuserisimasanni pingaarnersaapput. Taamatut ilikkarnikuuara iluuaallaqqittuaannarsinnaasugut aammalu taamatut paasinikuuara ajorninni taamatut misigisimaninni kisimiinnanga.
Camilla 24
Nalilersuinernut qujanaq
Kulluusaq qummut sammisoq sooq toornerit oqaatigiuk